Vuosi 2016, osa 2

Tänään kurkistetaan viimeisen kerran vuoteen 2016. Viime kerralla päästiin kesäkuuhun asti, joten tänään käydään läpi loppuvuosi heinäkuusta alkaen. Tämä olikin varsinainen oivallusten ja itsensä löytämisen vuosi. Jos et ole vielä lukenut ykkösosaa, pääset siihen postaukseen tästä.

Heinäkuu


Kesälomakuukausi taisi olla kokonaisuudessaan viime vuooden ihanin kuukausi. Alkukuusta tehtiin se paljon puhuttu kesälomareissu, josta jäi monia ihania muistoja. Reissun aikana pääsin todella hyvin irti arjen ongelmista ja nautin olostani täysillä. Jopa blogi jäi lähes koko viikoksi pois päiväjärjestyksestä, sillä olin ajastanut sille viikolle postaukset etukäteen.

Niin mukavaa ja rentouttavaa kuin reissussa olikin, oli myös ihanaa palata takaisin kotiin. Mikään paikka ei ole mulle yhtä rakas kuin oma kotini. Kaiken kaikkiaan heinäkuu sujui mutkattomasti. Nautin auringosta, vietin paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, istuin monia iltoja rannalla ja kävin erilaisissa tapahtumissa. Blogin kirjoittamiselle oli kerrankin kunnolla aikaa. Sain muutenkin aikaiseksi paljon kaikkea.

Loppukuuta kohden rohkaistuin vihdoin kirjoittamaan paljon mieltäni askarruttaneesta aiheesta, eli siitä miltä tuntui olla taas sinkku. Oli puhdistavaa kirjoittaa omia ajatuksia erosta ja siitä yli pääsemisestä, ja postaus saikin varsin hyvän vastaanoton teiltä lukijoilta. Muita pieniä iloja heinäkuun lopussa olivat mm. äitini syntymäpäivät, perheen uusi kissanpentu ja jokavuotinen Ace Corner Rock Lahdessa.

Elokuu


Ihanan kesäloman jälkeen oli aika aloittaa taas arki. Palasin ristiriitaisin tuntemuksin takaisin kouluun – tai tarkalleen ottaen työssäoppimispaikalle. Kaikki vaikutti menevän ihan hyvin, kunnes työssäoppimispaikan sisäinen paine kävi liian kovaksi ja aloin oireilemaan paniikkikohtauksin. Kävin todella matalalla silloin, tunsin itseni täysin voimattomaksi ja jälleen kerran epäonnistuneeksi. Useampi hoitaja ja lääkäri totesi, että nyt on jarruteltava ja pistettävä oma terveys etusijalle, joten jäin sairaslomalle.

Alkuun sairaslomalla keskityin lähinnä siihen, että saisin nukuttua ja syötyä edes jotakuinkin säännöllisesti. Palasin aivan perusjuttuihin, joita yritin saada kuntoon, ja kaikki muu tuli vasta sen jälkeen. Viikot kuluivat ja vähitellen ahdistuskin alkoi helpottaa. Juttelin monien eri ihmisten kanssa ja aloin ymmärtää, ettei vika ollutkaan mussa itsessäni. Ainakaan tällä kertaa.

Loppukuusta me järjestettiin parhaalle ystävälleni polttarit, jotka olivat menestys. Oli ihanaa viettää aikaa hyvällä porukalla ja juhlistaa upeaa ystävääni. Kirjoittelin juhlien jälkeen aiheesta myös vinkkipostauksen. Polttareiden ja häiden häämöttäessä innostuin kirjoittamaan myös tämän postauksen rakkaasta ystävästäni.

Syyskuu


Pitkän pohdiskelun, vaihtoehtojen punnitsemisen ja monien keskustelujen jälkeen päätin lopettaa koulun kokonaan. Tältä erää. Opiskeluja tulen aivan varmasti jatkamaan jossain vaiheessa, kunhan aika on kypsä.

Koulun lopettaminen olikin sillä hetkellä paras päätös, jonka myötä aloin vähitellen tuntemaan oloni taas itsekseni. Aloin käymään säännöllisesti psykologin luona. Etenkin alkuun tuntui hyvältä, kun oli joku ulkopuolinen ihminen jolle purkaa ajatuksia ja jonka kanssa jäsennellä asioita. Huomasin, että paineita oli vain kasautunut liikaa vuosien varrella, enkä ollut ehtinyt käsittelemään niitä asioita. Kun lakkasin arvostelemasta itseäni ja suuntasin katseeni tulevaisuuteen, aloin taas nauttimaan elämästä.

Syyskuun alussa oli ystäväni häät. Päivä oli upea, aurinkoinen ja lämmin. Toisaalta päivä oli mulle stressaava, olinhan lupautunut valokuvaajaksi, mutta samalla myös nautin siitä kaikesta. Olin ja olen edelleen onnellinen ystäväni puolesta. Yksi kohokohta itselleni oli hääauton koristeleminen, ja aika kivahan siitä tulikin!

Vapaa-ajan lisäännyttyä koulun lopetuksen jälkeen mulla riitti taas energiaa panostaa ruuanlaittoon enemmän; opettelin mm. tekemään itse sushia, söin värikkäitä aamiaisia, herkuttelin friikkipirtelöllä ja leivoinpas myös elämäni ensimmäisen suklaakakun.

Lokakuu


Lokakuun edetessä aloin taas miettimään tulevaisuuttani ja sainkin tähän pohdintaan myös ulkopuolista apua. Mietin omia vahvuuksiani ja kuinka voisin hyödyntää niitä elämässäni. Sain uutta intoa valokuvaukseen ja kirjoittamiseen ja blogin suhteen kaikki luisti hyvin. Tein itselleni virtuaalisen portfolion. Myös ulkoilu sekä lenkkeily alkoivat taas kiinnostaa ja kävinkin lenkillä päivittäin.

Kuun lopussa oli aika viettää jokavuotiset Halloween-juhlat, jotka olivat samalla ystäväni hääjuhlat kaveriporukalle. Ilta oli totuttuun tapaan vauhdikas eikä seura olisi voinut olla parempaa. Myös erityisen hyvä booli jäi mieleen! Lisää huikeista bileistä pääset lukemaan tästä.

Marraskuu


Marraskuun alussa päätin yhdessä lääkärin kanssa aloittaa lääkityksen hyvinvointini tasapainottamiseksi, enkä ole katunut päätöstä hetkeäkään. Järkyttävistä alkupäänsäryistä selvittyäni olen voinut hyvin, nukkunut ainakin välillä paremmin, jaksanut tehdä asioita aamusta iltaan ja ennen kaikkea löytänyt itsestäni taas sen optimistisen puolen, joka oli kauan hukassa.

Aloitin kurssin, jossa käsitellään omaa henkistä pääomaa. Sen myötä olen oppinut ymmärtämään taas vähän paremmin, mitkä ovat vahvuuksiani ja miten voisin hyödyntää niitä. Mindfulness-harjoitukset tulivat kurssin myötä tutuiksi, kuten myös armollisuus omaa itseä kohtaan. Olen huomannut, kuinka sinnikäs ihminen olen, ja että olen valmis tekemään paljon töitä saavuttaakseni unelmani.

Jossain välissä ehdimme käydä testaamassa syyskuussa Lahteen avatun kasvisruokaan painottuvan ravintola Fafa’sin. Fafa’s oli todella toivottu tulokas tälle seudulle eikä sen ruoka pettänyt odotuksia. Lisäksi innostuin pitkästä aikaa käsitöistä ja päädyinkin myymään tekeleitäni paikallisille joulumarkkinoille.

Joulukuu

Vuoden viimeinen kuukausi hujahti ohi todella nopeasti. Oli omat ja ystävän synttärit, joulumarkkinat, kurssin kotitehtäviä, joulun odotusta ja haaveita uudesta vuodesta. Ehdin fiilistellä joulua useampaankin kertaan kuun aikana (täällä ja täällä), mutta jouluaaton koittaessa mieli oli vähän matalalla. Siihenkin onneksi auttoi aika ja rauhoittuminen, ja vuoden viimeinen viikko olikin täynnä onnea ja iloa.

Sain syntymäpäivänä ja jouluna aivan ihania lahjoja läheisiltäni, ja vaikka aikuinen olenkin, täytyy myöntää että se lämmitti mieltäni kovasti. Viime lauantaina katselin vuoden vaihtumista ihanien ihmisten seurassa enkä voisi olla onnellisempi siitä, että päätin viettää illan juuri näiden tyyppien seurassa.

Siinä oli siis mun vuoteni 2016. Uutta vuotta on takana vasta pari päivää, mutta musta tuntuu, että tästä tulee jotain mahtavaa. Miltä sun kulunut vuosi näytti? Mitä odotat eniten tulevalta vuodelta?

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *