Instagram

Vuosi 2016, osa 1

Se olisi taas perinteisen vuosikatsauksen aika. Päätin jakaa tämän postauksen kahteen osaan, sillä mun vuosi jakautui muutenkin aika vahvasti kahteen erilaiseen elämäntilanteeseen ja läpikäymistä on paljon. Ennen kuin ryhdyin kirjoittamaan tätä postausta, lukaisin viime vuoden lopun tuntemukset läpi (säkin pääset muuten lukemaan ne täältä) ja pohdiskelin vähän, mitä kaikkea tähän vuoteen onkaan mahtunut.  Ulkoisesti tarkasteltuna mun elämä on lähinnä kiertänyt noidankehää, mutta kun mietin asiaa tarkemmin, oon oikeasti edennyt elämässäni valtavin harppauksin eteenpäin. Aloitetaanpa alkuvuodesta.

Tammikuu


Tammikuussa alkoi uusi koulu, ja nautin ihan suunnattomasti sen tuomasta rutiinista ja päivärytmistä. Yötyötä vuosikausia tehneenä muutos oli suuri, mutta kaivattu. Lähes kaikilla kursseilla oli jotain mielenkiintoista, ja joka päivä oli oikeasti mukava lähteä kouluun. Meillä oli alusta asti loistava ryhmä ja hyvä ryhmähenki. Alkuvuoden jäätävistä pakkasista huolimatta hyppäsin joka aamu innoissani bussiin ja lähdin oppimaan uutta.

Koulun viedessä ison osan ajasta ja energiasta, jäi blogi välillä vähän jalkoihin. Silloin, kuin ehdin postata, kirjoitin aika paljon asioita elämästäni blogiin – paljon myös niitä negatiivisempia juttuja. Yksi niistä jutuista oli talven mukana tulleet flunssat, joiden vuoksi otin tavaksi tehdä itse inkiväärishotteja. Sen lisäksi pohdin, miten saisin ruokavaliostani taas terveellisemmän ja tasapainoisemman.

Helmikuu


Ystävänpäivän aikoihin muistan ajatelleeni, kuinka mukavaa on olla pitkästä aikaa parisuhteessa. Sitä iloa ei kestänyt kovin pitkään, sillä suhde tuli tiensä päähän alkukeväästä. Se tuntui hetkellisesti pahalta, mutta olin varmasti tiennyt alitajuisesti, että se piste tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Kyllä sen loppujen lopuksi huomaa aika nopeastikin, kun kaksi ihmistä ei vain yksinkertaisesti sovi yhteen. Eron jälkeen yritettiin monestikin jatkaa yhteydenpitoa ja silloin tällöin siinä onnistuttiinkin mallikkaasti. Lopulta kuitenkin päätin, että tässä tapauksessa vähempi on ehdottomasti parempi. 

Erosta yli päästyäni myönsin vihdoin monia asioita itselleni ja toiselle. Sen jälkeen olenkin ehtinyt tapaamaan monenmoisia ihmisiä – niin romanttisessa mielessä kuin ihan kaveripohjalta. Olen ihastunut ja epäröinyt, kikattanut ja itkenyt. Blogin puolella helmikuussa näkyi tasapainottelu koulun ja muun elämän välillä. Toisinaan sisustettiin ja välillä jaksoin ihan oikeasti panostaa ruokiini. Kasvisruoka kiinnosti koko ajan enemmän, ja kokkasin mm. herkullista linssikeittoa sekä uunibataatteja.

Maaliskuu


Maaliskuussa alkoi Superdieetti Simple, joka tuntui vievän koulun ohella kaiken aikani ja energiani. Alkuun oli varsinainen opettelu kaiken sen punnitsemisen, mittaamisen, säännöllisen ruokailemisen ja vedenjuonnin kanssa. Viikkojen kuluessa se kaikki alkoi sujua rutiinilla, ja päivitin aina viikottain dieettikuulumisia blogiin.

Dieetin jälkeen olo oli hyvä ja samat syömistottumukset kantoivatkin kohti kesää. Dieetin myötä opettelin syömään aamu- sekä välipalaa ensimmäistä kertaa vuosiin, ja tutustuin tarkemmin erilaisiin maidottomiin vaihtoehtoihin. Pääsiäisen aikaan hengähdin hetkisen arkikiireiden keskellä. Kesää kohti mennessä voin muutenkin energisesti ja hyvin.

Huhtikuu


Huhtikuussa alkoi jo etukäteen stressattu ensimmäinen työssäoppimisjakso. Löysin itselleni työssäoppimispaikan jo hyvissä ajoin, mutta siellä aloitettuani kävikin ilmi ettei leikattu käteni kestänyt kyseistä työtä. Niinpä lopetin siellä ja ryhdyin etsimään uutta paikkaa. Jouduin muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaani täysin, ja valitsemaan erilaisen työssäoppimispaikan kuin olisin tahtonut. Sain kuitenkin nopeasti uuden paikan.

Näihin aikoihin pohdin paljon, miksi ylipäänsä kirjoitan blogia, ja mihin suuntaan tahdon bloggaamiseni menevän. Aloin suunnitella muuttoa pois Bloggerista, mutta en ollut varma minne siirtyisin. Superdieetti tuli päätökseensä huhtikuun puolivälissä, ja loppufiilikset olivat varsin hyvät. Opin dieetistä paljon uutta. Testasin myös ihan hyvällä menestyksellä detox-laastareita. Nautin ulkoilusta, johon puhtia toivat uudet kengät.

Toukokuu


Vapun aikoihin muutin blogini kanssa tutusta ja turvallisesta Bloggerista Lilyyn, enkä ole katunut muuttoa hetkeäkään. Olen nauttinut täällä bloggaamisesta todella paljon, ja blogini saikin muutosta aivan uudenlaista puhtia. Muutosten myötä myös blogini aihealueet kokivat pientä viilausta, ja entinen sekasoppa-blogi on siitä lähtien kulkenut koko ajan enemmän selkeämpään suuntaan, pääaiheinaan hyvinvointi ja kosmetiikka. Hyvinvointi sanana pitää sisällään niin monia asioita, että koen sen olevan varsin riittävä sana kuvailemaan blogini sisältöä.

Toukokuussa alkoi jo hyvin aikaisin tuntumaan kesäiseltä, ja aloitettiinkin kesäkausi puistopiknikillä. Kauniista ilmoista huolimatta sairastelin edelleen paljon ja inspiraatiota valokuvaukseen ei meinannut löytyä, vaikka bloggaus kiinnosti muuten.

Kesäkuu


Kesäkuun koittaessa olin jo todella väsynyt kevään ponnisteluista ja se näkyi mm. jatkuvana sairasteluna, joka ei hellittänyt millään. Helsinki-päivääkin vietimme ystäväni kanssa molemmat flunssaisina, mutta onnistuimme silti viettämään mukavan iltapäivän. Uudella työssäoppimispaikalla alkoi kesää kohden kova painostus ja työn ja koulun tasapainottaminen tuntui todella vaikealta. Tunsin oloni kurjaksi ja epäonnistuneeksi, ja odotin vain kesälomaa, joka onneksi kesäkuun lopussa koittikin.

Juhannuksen aikoihin mulla oli pitkästä aikaa vapaa ja rento olo, ja juhlittiin keskikesän juhlaa ystäväni kotona. Fyysinen ja myös henkinen olo parani heti, kun pääsin pois stressikierteestä. Edessä oli kuukauden kesäloma, joka olikin paras loma vuosiin. Tästä pistän poikki tämän ensimmäisen postauksen, loppuvuodesta kerron lisää muutaman päivän päästä. Kyllähän tuohon alkuvuoteenkin mahtui aika paljon kaikkea, niin hyviä kuin huonompiakin juttuja. Kaikki kuitenkin opettavaisia kokemuksia.

Nyt lähden uudenvuoden viettoon ystävieni kanssa. Mukavaa vuodenvaihdetta ja tavataan taas ensi vuonna!

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kiitollinen x 10

Käyn tällä hetkellä eräällä hyvinvointiin liittyvällä kurssilla, jossa yhtenä kotitehtävänä on kirjoittaa joka päivä kiitollisuuspäiväkirjaa. Yritän muistaa normaalistikin päivittäin miettiä muutaman jutun, jotka sinä päivänä ovat menneet erityisen hyvin, tai joita muuten vain arvostan. On kuitenkin ihan tervetullutta vaihtelua miettiä asiaa vähän enemmänkin ja kirjata niitä asioita ylös. Näistä kymmenestä asiasta olen erityisen kiitollinen tällä hetkellä elämässäni.

•   Kun ulkona on pakkasta ja tuiskuttaa lunta, nautin erityisen paljon todella lämpimästä kodistani. Mikään ei ole niin ihanaa, kuin sukeltaa villasukat jalassa viltin alle sohvalle ja katsoa Netflixistä Gilmoren tyttöjä.

•   Ensimmäistä kertaa vuosiin tein tänä vuonna ihmisille joulukortit käsin. Uudestaan syttynyt kipinä askarteluun ja käsitöihin varmistaa, ettei tylsää hetkeä ehdi tulemaan iltaisin – vaikka se Netflix olisi joskus kiinni.

•   Mulla on kaapissa vielä yksi annos maailman parasta lasagnettea, jota tein tässä yksi päivä. Rakastan itsetehtyä ruokaa, mutta koska en ole mikään maailman paras kokki, onnistuminen tuntuu aina kivalta.

•   Huomenna on mun syntymäpäiväni, ja sehän tarkoittaa että silloin juhlitaan ihan kuin ennenvanhaan! En malta odottaa.

•   Tuleva viikonloppu on täynnä uusia kokemuksia joulumarkkinoiden parissa. Koko markkinakokemus myyjän asemassa on mulle aivan uutta, joten jännityksellä odotan millaista se tulee olemaan.

•   Mulla on vihdoin ja viimein oikeasti toimiva aktiivisuusranneke (sain sen muuten syntymäpäivälahjaksi ❤️). Tekisi mieli lenkkeillä koko ajan, että saa “kerättyä” askelia.

•   Ebay ei pettänyt tällä kertaa, ja Pokemon-hahmot ehtivätkin hyvin 7-vuotiaan joulukalenteriin. Stressasin kamalasti, että jos ne eivät tulekaan, mutta nyt kaikki on hyvin ja huomenna saa avata jo ekan luukun!

•   Vuoden viimeinen kuukausi alkaa pian, mikä tarkoittaa sitä että tämä ihanan kamala vuosi on kohta ohi. En malta odottaa uutta vuotta ja sen tuomia seikkailuja. Toivottavasti olen taas edes hitusen viisaampi kuin kuluneena vuonna.

•   Siivosin yöllä työpöytäni, joka on ollut jouluaskartelujen takia aivan kaaoksessa viime viikot. Mä en voi sietää sotkua ja se ahdistaa mua tosi paljon, joten olo on kevyempi nyt ku pöytä on taas siisti ja järjestyksessä – tai ainakin sinne päin.

•   Kuulostaa ehkä vähän kliseeltä, mutta oon tosi kiitollinen siitä että mulla on tämmöinen kanava jonne voin jakaa ajatuksiani, ja te ihanat lukijat jaksatte aina kommentoida jotain piristävää. Kiitos siitä.

Postauksen kuvat ja myös paljon muuta löydät mun Instagramista. Mistä sä oot tällä hetkellä kiitollinen?

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Kesä 2016 (via Instagram)

Nyt se sitten saapui: elokuun viimeinen. Viimeinen päivä, viimeinen postaus, viimeinen auringonpaiste (toivottavasti aurinkoiset päivät eivät kuitenkaan tähän lopu). Kai se on munkin pikkuhiljaa myönnettävä, että taas yksi kesä alkaa olla ohi. Kuten aina, nämä kolme kuukautta hujahtivat ohi mun makuuni aivan liian nopeasti. Mutta onneksi jäi paljon hyviä muistoja, sillä kesä 2016 oli aivan huippu! Mitään superhuikeita tapahtumia ympäri Suomea tai jopa maailmaa siihen ei mahtunut, mutta mulla oli silti todella hauskaa. Mulla ei ole hienoa kertomusta täydellisistä Flow-festareista tai Tukholman muotiviikoista, mutta kerronpa muutaman jutun mitä mun kesääni mahtui.

Fresh Burger avasi Lahdessa Kärkkäisellä. Siellä tulikin kuvista päätellen käytyä muutaman kerran kesän aikana… • Tuli valvottua aika usein myöhään erilaisissa illanvietoissa ja hengattua seuraavana päivänä sotkunutturassa ja kotivaatteissa, aina hymy huulilla • Kolmen Kaverin uutuusjäätelö Kookos & Suklaa, ihan superhyvää! • Muistoja Vääksystä, missä vietettiin unohtumaton kesälomaviikko

Meille saapui heinäkuussa uusi, pikkuruinen perheenjäsen <3 • Helsingin reissulla pääsin ensimmäistä kertaa käymään Jungle Juice Barissa ja maistamaan mm. paljon puhuttua inkiväärishottia. Oltiinpa juuri sopivasti kipeinä silloin • Lahden toinen uudehko burgerpaikka: Hello American Diner. Siis noi bataattiranskalaiset… Nam! • Auringonlaskuja tuli katseltua ja kuvattua varmaan ennätysmäärä. “Never go too long without watching a sunset.”

Saattaa hyvinkin olla, että oon syönyt kesän ainoat pehmikset Vääksyn rannalla.  • Viihdyttiin myös useina iltoina uuden kotikaupungin rannalla, jossa on mielettömän kaunista auringonlaskun aikaan • Oman takapihan (tai siis äidin oman takapihan) satoa • Viime perjantaina oli ne ystävän polttarit, vilkaise postaus tästä, jos se on mennyt jostain syystä ohi

 

No, rannalla tosiaan viihdyttiin kerran jos toisenkin… Vietin todella paljon aikaa parhaan ystäväni kanssa, jonka kanssa on aina hauskaa • Rakastan kiireettömiä aamuja, jolloin on aikaa heräillä rauhassa ja syödä kunnon aamupala • Karkkiakin tuli syötyä kuvien perusteella aika monta kulhollista, mutta kai sitä kesällä voi vähän herkutella? • Halusin kuvan näistä kukista, joten menin pyörimään naapurin takapihalle 😀 Kuka muistaa?

Lisäksi kesään mahtui monia musiikkitapahtumia, Pokemonin metsästystä, ihania ihmisiä, muutama piknik, maakuntamatkailua aamuöisin, huolettomia kesäpäiviä ja paljon muuta. Tulevana viikonloppuna pääsen vielä kokemaan elämäni ensimmäiset häät. Toisin sanoen kesä 2016 oli täynnä upeita asioita, joista jää muistoja pitkäksi aikaa. Aina on tietysti parantamisen varaa, mutta sehän tarkoittaa vain sitä että ensi kesästä voi tulla vielä tätäkin parempi.

Jos et ole vielä mun Instagram-seuraaja, kannattaa ottaa tili nyt seurantaan. Siellä on näiden kuvien lisäksi paljon muutakin sisältöä ja arvontoja.  Aurinkoista keskiviikkoa!

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Vuoden 2015 parhaat

Olin kirjoittamassa postausta kaikesta vuonna 2015 vastaan tulleesta. Vastoinkäymisistä, joita olen kohdannut yksi toisensa jälkeen. Sitä tarinaa kirjoittaessa alkoi kuitenkin tuntumaan, että ehkä sen kaiken “ääneen sanominen” ei kuitenkaan hyödytä mitään. Siitä tekstistä löytyi joitain asioita, joita en ole myöntänyt tai uskaltanut sanoa kenellekään. Joitain synkistä synkimpiä hetkiä ja ajatuksia. Niitä kirjoittaessani huomasin, etten ole valmis puhumaan niistä. Enkä tule ehkä koskaan olemaankaan. Niinpä suljin sen oven, poistin koko pitkän postauksen ja ryhdyinkin tekemään tätä uudella innolla.

Toki tästä vuodesta riittää negatiivisia muistoja vaikka kuinka. Aioin kertoa siitä kuinka riitaannuin parin läheisen ihmisen kanssa ja luulin menettäväni heidät lopullisesti. Ja siitä kuinka monesti päädyin päivystykseen sanoinkuvailemattomissa tuskissa. Olisin luultavasti maininnut lukuisista unettomista öistä, joiden vuoksi olen ollut jatkuvassa uupumustilassa. Ehkä olisin ottanut puheeksi sen, kuinka raastavaa on kun kerrankin tuntee täyttä varmuutta omista tunteista, mutta voi vain arvailla onko toinen ihminen tosissaan kanssasi vai onko tiedossa taas sydänsuruja. Kuinka pelottavaa on, kun jostain ihmisestä tulee taas valtavan tärkeä vaikka olet luvannut itsellesi että sille tielle ei enää lähdetä. Ja kuinka merkityksettömäksi ihmiseksi olen tuntenut itseni aivan liian usein.

Olisin voinut kertoa teille kaikesta tästä, sillä monella tapaa vuosi 2015 oli kohdallani kaikkea muuta kuin onnistunut. Olen jakanut täällä vain osan läpi käymistäni terveys-, ihmissuhde- ja työongelmista. Mutta mielestäni blogi ei olekaan se paikka, johon kaadetaan kaikkein synkimpiä salaisuuksia, tai edes niitä tylsimpiä arkipäiväisiä ongelmia. Ei ainakaan tämä blogi. Perustin tämän alun perin tarkoituksenani keskittyä niihin positiivisiin juttuihin, joita elämä pitää sisällään. Pieniin sekä suuriin. Niihin aion keskittyä myös tässä postauksessa. Uskon ja toivon, että ensi vuonna tähän aikaan näitä hyviä asioita on vielä enemmän muisteltavana, mutta tässä tulee muutama juttu tältä vuodelta.

♥ pääsin irtisanoutumaan työstä, joka ei ollut koskaan oikein tuntunut omalta  

♥ sain kerrankin lomailla koko kesän  

♥ tapasin ja tapailin monia erilaisia ihmisiä   

♥ aloitin tämän blogin, joka on nyt vihdoin se blogi

♥ sain opiskelupaikan – uravalinta muuttui kertaheitolla, mutta uskon että tulen vielä joskus pääsemään lähelle alkuperäistä tavoitettani  

♥ aloin taas lukemaan kirjoja

♥ lempivuodenaikani kesä jatkui ilmojen puolesta pitkälle syksyyn  

♥ näin lempibändini livenä peräti viisi kertaa  

♥ aloitin kuntosaliharrastuksen uudelleen vuosien tauon jälkeen – sitä toivottavasti pääsen taas jatkamaan ennemmin tai myöhemmin  

♥ perheeni asuu nyt lähempänä, joten pääsen näkemään heitä paljon useammin  

♥ jotenkin ihan yllättäen tapahtui se jota olen jollain tasolla kaivannut jo vuosia ja päädyin parisuhteeseen  

♥ monien terveysongelmien jälkeen osaan taas arvostaa terveitä päiviä paljon enemmän

♥ olen katsonut ennätysmäärän lempileffojani eli kauhua – ja monta niistä vielä ihan yksin!  

♥ sain vuosien jälkeen lempisänkyni takaisin  

♥ aloin taas käyttämään Spotifya ja kuuntelen musiikkia vielä enemmän kuin aiemmin  

♥ uskalsin vihdoin sulkea oven muutamille ihmissuhteille, jotka olivat yksipuolisia ja kuluttivat itseäni ihan liikaa  

♥ olen muutenkin opetellut kuuntelemaan enemmän itseäni ja kehoani ja antamaan itselleni aikaa  

♥ uskalsin avata suuni ja pyytää apua kun sitä todella tarvitsin – tätä pitäisi tehdä useamminkin

♥ joulumieli ei ole ollut huipussaan, mutta sitä löytyi silti enemmän kuin muutamina viime vuosina  

♥ pitkän matkan jälkeen olen taas alkanut löytää henkisen tasapainon, askel kerrallaan  

♥ lääkärikäyntien tultua vahvaksi osaksi arkea olen päässyt suurimmaksi osaksi eroon lääkärikammostani  

♥ uskaltauduin myös käymään pitkästä aikaa hammaslääkärissä ja löysinkin oikein mukavan hammaslääkärin, jonne meneminen ei enää pelota – paitsi kun on kyse viisaudenhampaiden poistosta!  

♥ mulla on maailman paras paras ystävä, jonka kanssa ollaan hulluteltu yhdessä jo kymmenen vuotta, enkä malta odottaa tulevaa vuosikymmentä

♥ olen alkanut huomaamaan, ketkä ovat aitoja ystäviä ja keneen sitä aikaa kannattaa oikeasti käyttää

Huh, löytyihän noita sittenkin vaikka kuinka kun vähän kaiveli mielen perukoita. Muistetaanhan kaikki että vaikka huonoja hetkiä kertyisi joskus paljon, joukosta löytyy aina varmasti jotain hyvääkin. Tällä kertaa en aio tehdä kuin yhden uudenvuoden lupauksen: elän päivä kerrallaan ja omilla ehdoillani. Yritän kerrankin olla vaatimatta itseltäni liikaa ja muistaa, että kaikkeen ei tarvitse pystyä.

Kiitos, kun jaksoit vierailla blogissani tänä vuonna, tehdäänhän yhdessä ensi vuodestakin ikimuistoinen!

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM