Inhimillisyys, älä katoa

Tänään mulla on pieni pyyntö yhteiskunnalle, meille jokaiselle ja just sulle ruudun sillä puolen. Voitaisiinko pysähtyä hetkeksi ja keskittyä miettimään, mikä tässä maailmassa on oikeasti tärkeintä ja mikä ihan toisarvoista? Muistellaan, mitä on inhimillisyys ja miten tärkeä asia se on.

Peruutetaan ensin vähän taaksepäin, niin ymmärrät ehkä paremmin tätä pyyntöäni. Mulle sattui viime viikolla mitä kummallisin tilanne. Päädyin aivan ihmeelliseen keskusteluun ihmisen kanssa, jonka kuvittelin tuntevani jo melko hyvin. Kävi ilmi, että en todellakaan tuntenut.

Kirsikankukka

“Hän kysyi vakavalla naamalla, miksi mun pitää huolehtia perheestäni, enkö voi vain elää omaa elämääni välittämättä heistä? Sen jälkeen hän totesi, että meidän ei kannata jatkaa yhteydenpitoa tämän jälkeen.”

Tutustuin tähän ihmiseen reilu vuosi sitten ja olimme viettäneet aikaa yhdessä aika paljon. Viime viikolla halusin kertoa tälle ihmiselle vähän syvällisemmin elämäntilanteestani. Kerroin siitä, kuinka lähipiirissäni räyhää paha alkoholismi ja viimeisen vuoden aikana myös muistisairas isoäitini on mennyt huomattavasti huonompaan kuntoon, mikä vaatii paljon huomiota meiltä omaisilta. En kertonut näistä asioista saadakseni huomiota tai sääliä, vaan halusin selittää, miksi oma vapaa-aikani kuluu tällä hetkellä pitkälti perheen ja näiden asioiden parissa. Hän kysyi vakavalla naamalla, miksi mun pitää huolehtia perheestäni, enkö voi vain elää omaa elämääni välittämättä heistä? Sen jälkeen hän totesi, että meidän ei kannata jatkaa yhteydenpitoa tämän jälkeen. Hän ei halunnut sekaantua mihinkään niin monimutkaiseen.

Siinä vaiheessa mulla loksahti leuka, enkä osannut vastata oikein mitään. Tätä keskustelua mä olen nyt pyöritellyt päässäni jo yli viikon ajan. Sen ymmärrän, ettei rankka elämäntilanne ole ikinä mikään ihanne, eikä ulkopuolinen halua sotkeutua siihen. En myöskään ajattele, että se olisi millään lailla ulkopuolisen velvollisuus. Mutta se ajatus, mikä mun maailmankuvaan ei mahdu, on ettei omasta perheestä pidettäisi huolta tilanteessa kuin tilanteessa. Ymmärrän, että on monenlaisia perhesuhteita, mutta meidän perheessä kyllä huolehditaan toisista – ihan aina. Tottakai, kun vaikea tilanne jatkuu pidempään, on jossain välissä pakko huolehtia myös itsestään, se on selvä.

Kirsikankukkapuu

Oma ja muiden hyvinvointi tasapainossa

Osa teistä on lukenutkin, kun olen muutaman kerran puhunut sairastaneeni masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön. Siihen ajoivat perfektionisti-luonne, muiden tarpeiden asettaminen omien edelle sekä monet, monet muut asiat, joita en avaa tässä sen enempää. Sairastumisen jälkeen oivalsin, että mun on alettava pitää huolta myös itsestäni. Jonkun aikaa menikin oman itseni etsimiseen, omien rajojen löytämiseen ja ylipäänsä elämänilon takaisin saamiseen.

En missään nimessä kannusta unohtamaan itsestään huolehtimista, päinvastoin, se on musta äärimmäisen tärkeää. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että ei ole välttämätöntä valita itsensä ja muiden välillä. Kun itse voi hyvin, panostaa niihin asioihin, joista nauttii ja ottaa sopivassa suhteessa aikaa itselleen, jaksaa paremmin sen ulkoisen painolastin. Kaikkea ei tarvitse ottaa omille harteille, mutta selän kääntäminenkään on harvoin ratkaisu.

Inhimillisyys, älä katoa

Mitä inhimillisyys pohjimmiltaan on?

Inhimillisyys. Se ei oikeasti ole kovin vaikeaa. Sopiva määrä itsekkyyttä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Itsestään saa ja pitää välittää. Samalla kuitenkin täytyy muistaa muiden huomioiminen, kunnioitus ja ylipäänsä ympärillä olevien ihmisten arvostaminen. On aina hyvä pitää mielessä, että meillä kaikilla on erilaisia taustoja ja elämäntilanteita. Osasta tiedämme, osasta emme. Kenenkään tarina ei silti ole toista huonompi.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Koetko, että esimerkiksi muistisairas vanhus voidaan jättää täysin oman onnensa nojaan, jotta oman elämän eläminen olisi helpompaa? Teetkö kaikkesi perheen eteen? Muistatko huolehtia omasta jaksamisestasi? Kerro kommenttiboksissa!

PS. Pääsin vihdoin kuvaamaan upeita kirsikankukkia, joten en malttanut olla täyttämättä tätä postausta näillä vaaleanpunaisilla ihanuuksilla. Aurinkoista viikonvaihdetta!

SEURAA P.S. NEVER STOP SMILING MYÖS NÄISSÄ: FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

11 kommenttia

Add a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *